Politiikka
15.10.2026 12:03 ・ Päivitetty: 15.10.2026 12:03
Lakimuutos tuo 600 uutta yritystä yhteistoimintalain piiriin – kritiikkiä työntekijä- ja työnantajaleireistä
Hallituksen työelämäuudistukset ovat loppusuoralla, kun torstaina myös esitys yhteistoimintalain muuttamisesta eteni eduskuntaan. Esitysluonnosta ovat arvostelleet niin työnantaja- kuin työntekijäjärjestötkin, mutta työministeri Matias Marttisen (kok.) mukaan sitä on palautteen jäljiltä täsmennetty.
Lakimuutos tarkoittaisi, että henkilöstön hallintoedustusta koskevia säännöksiä sovellettaisiin jatkossa vähintään sata työntekijää työllistäviin yrityksiin nykyisen 150:n sijasta. Hallintoedustuksella tarkoitetaan henkilöstön oikeutta valita edustajansa työnantajan päättäviin toimielimiin, kuten johtoryhmään tai hallitukseen. Ehdotettu laki on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.
- Rajan laskeminen tarkoittaa, että lain piriin tulee 600 uutta yritystä, Marttinen sanoo STT:lle.
Hallitus linjasi asiasta puoliväliriihessä viime vuoden keväällä. Nykyisestä sopimukseen perustuvasta mallista luovuttaisiin ja henkilöstölle tulisi oikeus vaatia edustusta.
Marttinen sanoo, että erottamaton osa paikallista sopimista on, että samalla työntekijöiden asemaa yhtiön päätöksenteossa vahvistetaan.
- Kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä yhtiöissä, joissa työntekijöiden asemaa on vahvistettu päätöksenteossa ja joissa työntekijät ovat jo olleet vaikuttamassa yhtiön asioihin.
Marttinen uskoo, että malli yleistyy huomattavasti suomalaisissa yrityksissä. Hän sanoo uskovansa myös, että moni pienempikin yritys saattaa vapaaehtoisesti siirtyä toimintatapaan tulevaisuudessa, vaikka velvoite ei niitä koskisikaan.
- Näen, että tässä on kyse suomalaisen työelämäkulttuurin muutoksesta, joka tulee tapahtumaan seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana.
TYÖNANTAJIA edustava EK on muun muassa pitänyt soveltamisrajaa liian alhaisena. Muissa Pohjoismaissa se on kuitenkin vielä paljon alhaisempi, 25-30 työntekijää.
EK katsoi luonnokseen jättämässään eriävässä mielipiteessä, että hallintoedustus sopii parhaiten suuriin yrityksiin.
Marttisen mukaan hallituksen esitys perustuu selvityshenkilö Jukka Ahtelan näkemykseen. Ahtela esitti hänen mukaansa, että rajaa laskettaisiin nyt 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin.
Palkansaajajärjestöt ovat puolestaan arvioineet rajan olevan edelleen liian korkea. Ne ovat myös katsoneet, etteivät luonnoksessa esitellyt muutokset tosiasiallisesti lisäisi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia.
Hallituksen esityksen lähtökohta on, että henkilöstön edustus tulisi järjestää yrityksen hallituksessa tai johtoryhmässä, mutta Marttisen mukaan joustovaraa on siinä, että henkilöstön aloitteesta voidaan sopia myös jostain muusta järjestelystä.
Sanna Nikula / STT
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.